Harjoittelu osana elämää: Riikka Holopainen

08.05.2018

”Savate pelotti enemmän kuin lentokoneesta hyppääminen”

Riikka Holopainen on ollut vuodesta 2011 asti tuttu näky Sörnäisten salilla. Riikan nimi on ollut toistuvasti esillä myös tulosluetteloissa, kun on käyty Savaten kansainvälisiä kilpailuja. Kaksi kertaa hän on palannut mitali kaulassaan lajin arvokisoista. Kovasta oppimishalusta ja vahvasta lajirakkaudesta kertovat myös osallistumiset useille kansainvälisille leireille. Lisäksi Riikalla on ollut merkittävä rooli Suomen Savate ry:n järjestämissä kisoissa ja Savate Clubin toteuttamissa ohjaajakoulutuksissa.

”Savaten aloittaminen pelotti, mutta neljästä kilometristä hyppääminen ei”, fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Riikka Holopainen aloittaa Harjoittelu osana elämää -haastattelunsa. Elettiin vuotta 2008, jolloin Riikka tutustui ensimmäisellä tandemhypyllään uuteen laskuvarjomaailmaan eikä tämän jälkeen kulunut kuin viikko, kun hän huomasi olevansa kurssilla, jossa opiskeltiin laskuvarjohyppäämisen saloja.

”Tämän jälkeen on tullut koluttua myös tuulitunnelit Briteissä, Saksassa ja Tšekeissä. Floridassakin käytiin hyppäämässä. Suurin osa hypyistä tehdään neljästä kilometristä”, Riikka kertoo. Laskuvarjohyppykurssilta löytyi myös seurustelusuhde, lääkärinä vatsakirurgiaan tulevaisuudessa erikoistuva Markku.

Riikka Holopainen oli jo lapsena mukana urheilukentillä. Hän aloitti telinevoimistelun samoihin aikoihin kuin koulunkäyntinsä Helsingin II Normaalikoulussa Haagassa. Harjoittelua jatkui lukioikään asti. Peruskoulun neljännellä luokalla alkoi harrastus myös hevosten ja esteratsastuksen parissa, joka vei parikymppisen Riikan vuodeksi aina Saksaan asti.

Tätä hän muistelee opettavaisena vaikkakin rankkana kokemuksena: ”Työ talleilla kesti pääsääntöisesti aina aamukuudesta iltakymmeneen asti. Opin työskentelyä paineen alla, ja vapaapäiviä oli vain vaihtelevasti”, Holopainen muistelee saksalaista työkulttuuria. Tällä kokonaispaketilla, johon kuului liiaksi työtä ja liian vähän unta, oli hintansa. Selkä alkoi ryppyillä. Vuosien selkäsäryt, ne olivat tuliaiset Saksasta.

”Voimat olivat alavartalostani poissa, kipu säteili koko vasempaan jalkaan asti, enkä saanut solmittua edes kengännauhoja”, Riikka muistelee. ”Suomessa menin paremman huomisen toivossa fysioterapiaan. Hoito ei kuitenkaan vastannut odotuksiani ja mietin, että sen voisi tehdä paremminkin. Jälkeenpäin olen ajatellut, että nykytiedollani ja -kokemuksellani olisi jäänyt monta purkkia särkylääkkeitä ottamatta. Tärkeintä hoidossa on ymmärtää, mistä kipu tulee ja miksi, sillä kyseessä on yleensä laajempi kokonaisuus.”

Kolme ja puoli vuotta kestäneiden fysioterapiaopiskeluiden loppuvaiheessa näytti jo siltä, että selkä oli paranemassa. Riikka hakeutui kuntonyrkkeilyn pariin:

”Halusin oppia lisää ja löysin itseni Savaten peruskurssilta huhtikuussa 2011. Aloittaminen pelotti – etenkin kun väistöistä ei ollut mitään hajua – vaikka osasin jo jotenkin lyödä. Savatea harjoitellessa nousi kiukku. Vaikka se on haastavaa, niin se tarjoaa onneksi mahdollisuuden oppia. Tuolloin löysin ensimmäistä kertaa itsestäni myös kilpailuvietin. Samalla huomasin, että juuri tavoitteellinen harjoittelu antaa motivaatiota. Ja kun käy kisoissa, huomaa puutteet ja tietää, mihin omassa harjoittelussa kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota.”

Savate-harrastus ja siinä kilpaileminen ovat parantaneet hermojen ja epämiellyttävien asioiden hallintaa. ”Olen oppinut sietämään sitä, ettei kaikki mene aina niin kuin on ajatellut. Itseluottamukseni kasvun huomaan siitä, että tuntuu siltä kuin pystyisin hallitsemaan tilanteen kuin tilanteen. Tässä lajissa ei ole kuitenkaan koskaan valmis – eli oppiminen jatkuu.”

Riikan työnantajana on tällä hetkellä Jyväskylän yliopisto, jonne hän tekee väitöskirjatutkimustaan ja on siellä puolen vuoden määräaikaisena tohtorikoulutettavana. Lisäksi hän tekee SelkäCenterillä jonkun verran fysioterapeutin töitä. ”Ja koulutan paljon terveydenhuoltoalan ammattilaisia kiputeemaan liittyen erilaisten koulutusjärjestäjien kautta”, Riikka lisää.

Riikka Holopaisen ensimmäiset kansainväliset kilpailut, joihin hän osallistui, olivat Helsinki Open -kisat 2013 ja saman vuoden kesällä olivat vuorossa vielä Bulgarian avoimet. ”Nyt on takana reilut 20 kansainvälistä mittelöä”, Riikka summaa. Parhaiksi saavutuksikseen hän nimeää EM-pronssin Roomassa 2014 ja MM-hopean Kroatiassa 2016.

Roomassa arkuus, hermostuneisuus ja myös pelon tunne olivat hallinnassa, ainakin jollain tavalla. Kehässä pystyi toteuttamaan sitä, mitä varten oli harjoiteltu. ”Tästä kuuluu kiitos Annukka Volotiselle. Hän kertoi, kuinka paljon pitäisi kestää että pärjäisi. Roomassa valmentajana toiminut Rainer Savonen osasi hänkin hyvällä tavalla kehua ja motivoida, vaikka armoa hän ei totisesti tuntenut.”

Rooman EM-kisojen yhteydessä Riikka huomasi, että tarvitsisi lisää fyysistä voimaa. ”Samalla katsottiin ruokavalioasiat kuntoon, kiitos liikuntatieteiden maisteri Timo Haikaraisen. Siihen meni noin kaksi vuotta, että voimaharjoittelun tulokset näkyivät sellaisena nopeutena, jota hain. Assautissahan tarvitaan pääasiassa juuri nopeutta”, Riikka korostaa.

Ruokavaliolla on hänen mukaansa suuri merkitys, jotta harjoittelussa ja otteluissa pärjäisi. ”Yritän syödä tasaisin väliajoin. Jaksamisen kannalta on tärkeintä aterioiden pääasiallinen sisältö. mikäli energia loppuu harjoituksen aikana, minusta tulee laiska p…ka. Silloin on myös itku herkässä, etenkin pieleen menneissä otteluharjoituksissa. Myös veden juomisella on suuri vaikutus vireystilaani. Ennen harjoituksia yritän syödä kourallisen pähkinöitä, purkin raejuustoa – kuten myös omenan tai appelsiinin.”

Myös Riikka Holopaisen paino on tippunut suunnitelmallisen ruokavalion ansiosta. Rasva on korvautunut lihaksilla. Myös voimataso on noussut. Riikka peräänkuuluttaa puhtaisiin raaka-aineisiin perustuvaa ruokavaliota.

Voimaa, nopeutta, mielenhallintaa ja kovaa treeniä tarvitaankin, sillä Riikka Holopaisen tavoitteena on kirkastaa hopeamitali tulevissa MM-kisoissa Bulgariassa lokakuussa 2018.

Tätä ennen Riikka saa tarvittavaa ja hyödyllistä kilpailu- ja ottelukokemusta Viking-cupissa Hollannissa ja London Openissa.


Tässä artikkelissa kerrotut kilpailut on oteltu Assaut-ottelumuodolla

Assaut – kevytkontakti

Assaut on savaten erikoisuus. Se on kevytkontaktiottelumuoto, jossa vastustajan vahingoittaminen ja tyrmääminen on kielletty eikä luvunlaskuja tunneta. Ottelijoiden voimankäyttö on tarkasti rajoitettua, mutta lajissa on silti pystytty säilyttämään todellinen kamppailu-urheilun luonne: vaikka osumat ovat kevyitä, ne eivät ole mitään hipaisuja.

Ottelua ei kuitenkaan voi dominoida voimalla, vaan vastustaja on päihitettävä teknisen ja taktisen paremmuuden kautta. Assaut on toisaalta turvallinen ja silti realistinen tapa tutustua kamppailu-urheiluun, toisaalta se on huipputasolla fyysisesti ja psyykkisesti äärimmäisen vaativaa kamppailu-urheilua.


Jan LagerbohmTeksti: Jan Lagerbohm
Kuvat: Marja Aho, Riikka Holopainen, Jan Lagerbohm
Jan Lagerbohm on Savate Clubin perustaja ja toiminnanjohtaja