Harjoittelu osana elämää: Petrus Johansson

05.08.2020

Petrus, 13 vuotta, treenaa 10 kertaa viikossa. Hän aloitti viulunsoiton kaksivuotiaana, nyrkkeilyn kymmenkesäisenä. Tiputti painoaan yli 15 kiloa ja kuuntelee vapaa-ajallaan Katri Helenaa ja Kari Tapiota.

”Jos minä pystyn, mikset Sinäkin!”

Petrus Johanssonin, 13, elämä muuttui noin kolme vuotta sitten, kun hänen äitinsä ystävätär vinkkasi Savate Clubin nyrkkeilykursseista. ”Lähdimme isoveljeni kanssa kurssille. Hän ei syttynyt lajista, mutta minä sytyin”, Petrus muistelee nyrkkeilyharrastuksensa aloittamista.

Petrus jatkaa: ”Vaikka olin vasta kymmenvuotias, olin jo isokokoinen ja pyysin mahdollisuutta harjoitella 13–17-vuotiaiden ryhmässä. Ja noin vuosi sitten siirryin aikuisten nyrkkeilykouluun. Melko nopeasti nimittäin huomasin, että kehityin koko ajan ja tuloksia alkoi syntyä – siinä mitassa kuin vain jaksoi treenata.”

Alkuaikoinaan Petrus seuraili toisten sparraamista. Hän ihaili näkemäänsä. Kului puolisen vuotta, kunnes hän ajatteli, että kun nuo muut pystyvät ottelumaiseen lajiharjoitteluun, niin miksei hänkin.

Petrus korostaa rakastavansa harjoittelua ja motivoituvansa tuloksista. Siitä, kun voima, tekniikka ja nopeus kehittyvät – ja siitä, kun pystyy sparraamaan vaativampienkin vastustajien kanssa. Ennen nyrkkeilykoulun aloittamista Petrus ei pystynyt tekemään ainuttakaan punnerrusta eikä paljon muutakaan, ettei olisi hengästynyt.

Nyrkkeilyharrastuksen myötä ovat myös Petruksen ulkonäkö ja ulkoinen olemus muuttuneet. Pituutta on tällä hetkellä 180 senttimetriä. ”Painoin vielä viime vuonna yli 90, nyt painoni on noin 74–75 kiloa. Olin aiemminkin yrittänyt tiputtaa painoani. En siinä kuitenkaan onnistunut, kun ei ollut selkeää tavoitetta. Mutta nyt minulla oli unelma päästä ensimmäiseen nyrkkeilyotteluuni, ja minun ikäisteni sarjassa se oli mahdollista vain, jos saisin painoni alle 75 kilon. Ensimmäinen otteluni kuitenkin lykkääntyi koronan vuoksi”, Petrus kertoo.

”En syö enää pikaruokaa. Kun siihen ottaa vielä jälkiruoan päälle, niin kaloreita kertyy lähemmäksi 2000. Sen polttaminen kestää suunnilleen viisi puolen tunnin juoksulenkkiä. Syön pääasiassa kotiruokaa, ja olen pienentänyt annoskokoa. Ennenhän meni helposti kolme lautasellista. Painonpudottaminen pitää ottaa rauhallisesti ja syödä siten, että kuitenkin jaksaa. Mikäli laittaa aina suuhun mitä huvittaa, paino ei tipu. Ja jos jotain painonpudottaminen vaatii, niin itsekuria. Helppoa se ei ole, mutta totta kai se on mahdollista”, Petrus korostaa.

Nyrkkeilystä innostunut nuorukainen herää maanantaista lauantaihin joka aamu kello viisi ja käy juoksemassa puolen tunnin lenkin. Sunnuntaipäivä on lepoa. Unten maille hän pyrkii kello puoli kymmeneltä illalla.

”Sen kyllä tuntee seuraavana päivänä, mikäli nukkumaanmeno on venynyt yli kymmenen”, Petrus myöntää. ”Etenkin nyt kesällä on valtavan hienoa, kun lähtee juoksemaan ennen auringonnousua ja kun lenkki on ohi, niin aurinko on noussut.”

Aamulla kello viisi tehdyt lenkit eivät ole Petruksen kohdalla hetkellinen villitys, sillä hän on juossut aamulenkkinsä kuudesti viikossa reilun vuoden ajan. ”Ja sitten aikaisen aamulenkin jälkeen jää kivasti aikaa tehdä jotain kehittävää. Luen paljon, myös aamuisin.”

Kuvassa Petrus vuonna 2019, jolloin paino oli vielä yli 90kg

Lajiharjoituksia kertyy viikossa viisi-kuusi. ”En ole ollut näiden kolmen vuoden aikana poissa yhdestäkään harjoituksesta. Haluan hyväksi nyrkkeilijäksi”, Petrus lisää. Mutta miten hänellä pysyy näin rautainen itsekuri – ja kuinka hän jaksaa tehdä tämän kaiken? ”Tuntuu, etten aina oikein jaksakaan, mutta minä haluan. Haluaminen ja jaksaminen ovat kaksi eri asiaa”, Petrus korostaa.

Petrus Johansson kantaa ikätovereistaan huolta. ”On nuoria, jotka harrastavat hurjasti, mutta valtaosa ei harrasta lainkaan liikuntaa. Ja onhan se totta, että ihmiset, jotka urheilevat, voivat paremmin. Urheilu on oman hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä asia ja on huomattavasti helpompi olo, kun liikkuu ja harjoittelee säännöllisesti”, Petrus kannustaa ikätovereitaan.

Petruksella on kolme sisarusta. Signe on kymmenen vuotta vanha, Werner 17- ja Max 19-vuotias. Petrus käy Helsingin keskustan Kruununhaan musiikkipainotteista yläastetta – ja aloittaa nyt syksyllä kahdeksannen vuosiluokkansa. Sisarustensa kanssa hän puhuu ruotsia.

Petrus kertoo: ”Aloitin viulunsoiton kaksivuotiaana, ja koulussa minulla on kolme musiikkituntia viikossa: yksi viulun treenitunti, musiikkiteoriatunti ja kolmantena orkesterin kanssa yhteismusisointia. Näiden tuntien lisäksi käyn myös Helsingin Konservatoriolla harjoituksissa kolmesti viikossa. Vapaa-ajalla näen kavereitani – ja kuuntelen musiikkia. Modernin musiikin lisäksi kuuntelen ja pidän kotimaisista iskelmistä. Suosikkejani ovat Katri Helena ja Kari Tapio.”

Palataanpa vielä painonpudottamiseen ja siihen, mitä Petrus haluaa sanoa kaikille niille, jotka haluavat hyvän kunnon ja laihtua: ”Jos minä pystyn siihen, mikset sinäkin!”

Minttu-äitikin kuvailee Petrusta kunnianhimoiseksi ja sinnikkääksi niissä asioissa, joista hän on kiinnostunut. Petrus tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa. Kun häneltä kysyy tulevaisuuden ammatista, vastaus tulee nopeasti: ”Yrittäjä!” Petrus on vastatessaan itsevarman näköinen. Onkin vaikea keksiä, mikä voisikaan olla se ammatti, joka sopisi paremmin Petrus Johanssonin luonteelle.