Ensikertalaisen kokemuksia 2021 EM-kisoista
22.12.2021
Osallistuessani ensimmäistä kertaa isäni kannustamana savate formen peruskurssille 15-vuotiaana en olisi ikinä uskonut, että joskus edustaisin Suomea savaten arvokisoissa, mutta niin siinä vaan kävi, että päädyin osallistumaan Belgian Lorvervalissa 26.-28.11.2021 järjestettyihin savaten EM-kisoihin. Teininä treeni-intoa riitti parin kuukauden ajan, kunnes muut jutut veivät mennessään. Savate forme jäi kuitenkin mieleeni ja eksyin uudelleen peruskurssille muutama vuosi sitten. Kiinnostus teknisempää harjoittelua kohtaan alkoi kasvaa, joten lopulta päätin vaihtaa savateen.
Ajatus kisaamisesta kypsyi hitaasti. Treenasin aluksi opintojen ohella, mutta valmistumisen jälkeen elämässä oli enemmän aikaa muille jutuille ja kaipasin jo uutta haastetta. Valitettavasti koronavirus iski samoihin aikoihin, mikä johti siihen, ettei kilpailuja järjestetty lainkaan ja harjoittelukin oli ajoittain tauolla.
Kuitenkin aina silloin kun pääsin treenaamaan, homma kulki hyvin ja aloin saada lajista ihan uudella tavalla kiinni. Kävin myös jonkin verran nyrkkeilyn puolella hakemassa lisää itsevarmuutta ja koin olevani henkisesti valmis kehään. Kun vahvistus EM-kisoista tuli, alkoi aiempaa tavoitteellisempi treenaaminen, mistä nautin todella paljon.
Lähdimme kohti Belgiaa aikaisin kisoja edeltävänä aamuna. Ohjelmistossa oli matkustamisen lisäksi ainoastaan punnitus, mitä me kaikki odotimme mahat kurnien. Olimme ajoissa perillä kisapaikalla, joten meillä oli hyvin aikaa majoittua huoneisiimme ja syödä runsas illallinen ennen seuraavien päivien koitoksia. Sain tietää, että itselläni oli edessä neljä ottelua, joista yksi olisi ranskalaista kaksinkertaista maailmanmestaria vastaan. Yöllä ei meinannut uni tulla.
Ensimmäinen kisapäivä lähti käyntiin vauhdikkaasti, sillä aamupäivällä vastassani oli erittäin taitava belgialainen. Olin sen verran jännittynyt, etten muista kyseisestä ottelusta juuri mitään, mutta ihan hyvin se kai meni, vaikkei voittoa tullutkaan. Iltapäivällä koitti hetki, jota olin kauhunsekaisin tuntein odottanut, kun pääsin ranskalaisen mestarin kanssa kehään. Se oli hieno ja opettavainen kokemus! Toisena kisapäivänä vastassa olivat italialainen sekä Ranskassa asuva ja treenaava maltalainen. Kaikista matseista tuli tappio, mikä jäi hieman harmittamaan, vaikka tiedän, että sarjani oli kovatasoinen. Ainakin nyt on selvää, mihin asioihin keskittyä tulevana harjoituskautena.
Kisat huipentuivat finaaleihin ja palkintojenjakoon. Lisäksi järjestettiin päätösparaati ja olin taas jännän äärellä, kun sain kunnian lausua urheilijavalan. Koronaviruksen takia virallisia loppubileitä ei ollut, mutta juhlistimme kisojen päättymistä oman porukan kesken kokoamalla herkkubuffetin belgialaisista leivonnaisista ja virvokkeista.
Kokonaisuutena kisakokemus oli huikea, sillä järjestelyt oli hoidettu mallikkaasti ja joukkueemme yhteishenki ei olisi voinut olla parempi. Ottelemisen lisäksi oli hienoa päästä seuraamaan treenikavereiden tekemistä ja kannustamaan heitä. Odotan jo innolla seuraavia kisoja!
-Jasu
Teksti: Yasmine Linnasola
